Martti Halme

Martti Halme Olimme Jaanan kanssa tapaamassa Rouskis Oy:n toimitusjohtajaa Jukka Heikkilää ja muuta henkilökuntaa sekä keskustelemassa Kiskon jätehuoltoasioista Korvenmäen jäteasemalla. Kiskon kunta päätti siirtyä ensi vuoden alussa kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen jonka hoitaa Rouskis Oy kun se ennen oli sopimusperusteinen paikallisten yrittäjien kanssa. Vastustimme Jaanan kanssa valtuustossa muutosta koska katsoimme päätöksen vievän leivän paikallisilta yrittäjiltä sekä huonontavan ja kallistavan palvelua. Suurin pelkomme liittyi haja-asutusalueen vanhusväestön ja autottomien elinmahdollisuuksien heikkenemiseen. Lisäksi emme usko päätöksen vähentävän roskaamista ja jätteenpolttoa vaan päinvastoin lisäävän sitä.
Tapaamiseen meidät oli velvoittanut kuntalaisten kokous joka oli kutsuttu koolle luontaistuotekauppa Ekomartin tiloihin Toijassa muutama viikko sitten. Kaikki kokouksessa olleet noin neljäkymmentä henkeä olivat tyytyväisiä olemassa olevaan järjestelmään ja pelkäsivät kustannusten kasvavan ja palvelun huononevan uudistuksen myötä. Meidän toivottiin mm. selvittävän millä ehdoilla voisi säilyttää nykyisen järjestelmän. Rouskiksen tapaamisessa kävi selville että nykyistä sopimusta ei voi säilyttää rinnalla koska joutuu maksamaan kuitenkin kunnan jätemaksun joka on rangaistus perusteinen ja kattaa periaatteessa vuoden jätemaksut. Muuten uusi järjestelmä on samanlainen kuin ennekin eli jokaiselta talolta haetaan roskat ja kimpparoskiksia voi perustaa erilaiset yhdistymät. Moni talo sijaitsee niin vaikeiden taipaleiden takana että varsinkin talvella on vaikea päästä isolla pakkaavalla autolla lähelle. On tietenkin mahdollista hakea roskat ensin pienemmillä autoilla ja siirtää ne sitten siitä pakkaavaan autoon. Rouskiksessa oltiin sitä mieltä että jos saa ruokakassin perille niin saa myös roskat pois , vaikka taksilla.
Tulevaisuus voi olla se että Toijassa on muutama iso kimppamolokki ja muutkin taajamat on hoidettu kimppa-astioilla. Haja-asutusalueilta sitten rahdataan roskia kimppa-astioihin sitten pitkienkin matkojen päästä.
Rouskis huolehtii käytännössä kaikista Kiskon kunnan järjestämän jätehuollon velvoitteista.
Kerää jätemaksut pitää rekisteriä ja huolehtii alihankkijoineen roskien kuljetuksesta ja loppukäsittelystä.
Alkuvaiheessa on odotettavissa tietenkin käynnistys vaikeuksia ja Rouskis toivoo ymmärtämystä niiden suhteen.
Toivon Rouskikselta nyt myös tiedotusta ja koulutusta Kiskon kuntalaisille Kiskon kunnan jäteasioista kokonaisvastaavana toimijana. Hakevalle Rouskiksen sivuilla on kyllä hyvin tietoa mutta tiedottaa pitää muillakin tavoilla.
Usealla meistä on paljon opittavaa kierrätyksestä ja jätteenlajittelusta . Käsitys on että muoveja voi polttaa kotona kun niissä on merkintä poltettava. Merkki tarkoittaa kuitenkin vain että se on poltettava valvotuissa olosuhteissa eli jätteenpolttolaitoksessa. Yksi painekyllästetty klapi saunanpesässä aiheuttaa yhtä suuret dioksiinipäästöt ilmakehään kuin voimalaitos suodattimineen vuorokaudessa.

Kiskon kunnanhallitus päätti kesällä kokouksessaan perustaa vammaisneuvoston joidenkin kiskolaisten kehitysvammaisten omaisten aloitteesta. Oli ilahduttavaa, että asia oli otettu hallituksen esityslistalle, mutta hallituksen päätös sitä vastoin oli tyrmistyttävä. Päätettiin perustaa neuvosto jonka seitsemästä jäsenestä van pari edusti muita kuin virkamiestahoa ja hallintoa, vaikka vammaisneuvosto on valtioneuvoston päätöksen mukaan nimenomaan virkamiesten, vammaisten ja heidän omaistensa yhteistyöelin jonka tehtävänä on edistää ja seurata kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten henkilöiden kannalta. Vammaisneuvosto tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asioista, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden elämisessä ja suoriutumisessa. Vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee vammaisneuvostossa olla riittävä edustus. (Esimerkkinä Perniön neuvoston jäsenmäärä on 13. Yhdeksän heistä on eri vammaisjärjestöjen perniöläisiä edustajia ja neljä paikkaa on kunnan edustajilla.)
Normaali käytäntö kunnallisten vammaisneuvostoja muodostettaessa on pyytää kunnan vammaisia ja heidän omaisiaan edustavilta järjestöiltä henkilöehdokkaita vammaisneuvostoon nimitettäviksi. Kiskon kunnanhallitus tai asiaa valmisteleva virkamies eivät olleet asiassa yhteydessä mihinkään kiskolaisia vammaisia edustavaan järjestöön.

Niinikään valtakunnallisen vammaisneuvoston pääsihteerin mukaan tulee vammaisneuvoston puheenjohtajana toimia joko vammaisten tai heidän omaistensa edustaja tai, kuten yleensä on tapana, näitä edustavan järjestön edustaja. Kiskon kunnanhallituksen päätöksen mukaan vammaisneuvoston kokoonkutsujana olisi toiminut kunnan sosiaalisihteeri, ei neuvoston puheenjohtaja.

Kunnanhallituksen päätöksestä tehtiin oikaisuvaatimus sen kaikenpuolisen puutteellisuuden vuoksi. Kyseisenlainen vammaisneuvosto olisi nimenomaan pitänyt vammaiset kaiken heitä koskevan päätöksenteon ulkopuolella, päinvastoin kuin valtioneuvoston päätöksessä oli tarkoitus. Viime kokouksessaan kunnanhallitus päättikin peruuttaa koko vammaisneuvoston perustamisen ja palata asiaan kunhan kunnanhallitus on järjestäytynyt uudelleen vuoden 2007 alussa.

Kiskossa on samaan aikaan tekeillä vammaisten palvelutalo, jonka suunnitteluun ja rakentamiseen siis vähiten kaivataan vammaisia. Suunnitteluun Kiskon sosiaalilautakunta perusti sisältään työryhmän, jossa ei ole yhtään vammaisten edustajaa ja joka koostuu sosiaalilautakunnan jäsenistä poisluettuna vihreän valtuustoryhmän edustaja. Häntä ei hyväksytty mukaan juuri siksi, että olemme vaatineet vammaisten ottamista mukaan suunnitteluun. Kiskon kunnassa riittää näennäisdemokratia, jossa samanmieliset valitsevat toisiaan tekemään päätöksiä, joiden valmistelussa asiantuntijuudella ei ole sijaa. Uskoa omaan kaikkivoipaisuuteen osoittaa myös se, että ainoana alueen kunnista Kisko on jäänyt ASPA hankkeen selvitystyön ulkopuolelle. Asumispalvelusäätiö ASPA on 13 vammaisjärjestön vuonna 1995 perustama valtakunnallinen säätiö. Toiminnan tavoitteena on lisätä vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisissa asuinympäristöissä. Asumispalvelusäätiö ASPA perustaa asumispalveluryhmiä yhteistyössä kuntien kanssa, hankkii asuntoja ja järjestää asumista tukevia palveluja.

Kiskon kunnan omaa palvelutaloa ajetaan suurella kiireellä sivuille vilkuilematta, vaikka kunnalla on rahapulan vuoksi hyllytettynä muita hankkeita.

Monen muun kiskolaisen kanssa toivomme todella, että alueen kuntien yhdistyminen toteutuisi. Ainakaan Kiskossa ei olla menettämässä lähidemokratiaa vaan toivottavasti voittamassa halua edes jossain määrin kuulla kuntalaisia heitä koskevista asioista päätettäessä.

Jaana Shelby (sit)                          Martti Halme (vihr)
Kunnanhallituksen jäsen               Kunnanvaltuutettu
Kisko                                                Kisko