Martti Halme

Kaupunkimme jätepoliittisen ohjelman ja -määräysten päivitystyö on käynnistynyt Rouskis Oy:n osakaskuntien viranhaltijoiden ylikunnallisessa yhteistyöryhmässä. Kaupunginhallitus hylkäsi SDP:n ja Keskustan äänin Vihreiden valtuustoaloitteen Salon oman jätepoliittisen työryhmän perustamisesta. Tekninen lautakunta olisi halunnut työryhmän perustaa ja määritteli työryhmän työtehtäväksi Salon omien jätepoliittisten tavoitteiden ja erityisesti kaupungin Rouskis Oy:ta koskevan omistajapolitiikan tavoitteiden asettamisen ja kirjaamisen.
Samaan aikaan kaupunkimme luottamushenkilöiden keskuudessa on esiintynyt huoli vallan valumisesta virkamiehille. Keskisuuressa kaupungissamme päätöksenteon kulttuuri on muuttunut.
Vaikuttamisen välineeksi on noussut strategiatyö. Se on arvopohja päätöksille ja väline ohjata viranhaltijoiden valmisteluja. Lautakuntien tuloskortit ovat osa järjestelmää, samoin osasto- tai teemakohtaisen ohjelmat . Niillä annetaan virkamiehille linjaus siitä, miten luottamushenkilöt haluavat palveluja suunniteltavan sekä toteutettavan
Rouskiksen tulevaisuudesta on käyty keskustelua lehtien palstoilla. Olemme kuulleet kuinka yhtiön talous on kuralla jätemäärän vähentyessä. Irrallisia osia jätepolitiikan ongelmakentästä on tuotu luottamusmiesten päätettäväksi.
Rouskiksen osakaskuntien virkamiehet eivät voi tehdä kaupungille jätepoliittisia linjauksia yksin. Nyt luottamusmiehille tarjotut iltakoulut ja seminaarit ovat kertaluonteisia hetkiä mielipiteen esittämiseen. Työryhmät ovat pidempiaikaisia keinoja vaikuttaa valmisteluun. Ne mahdollistavat myös laaja-alaisen ilmiöiden yhteensitomisen ja innovoinnin, esimerkiksi jäte- ja energiakysymysten tarkastelun yhdessä.
Määräysten tulee lähteä EU:n jätehierarkiasta. Niiden on ensisijaisesti ehkäistävä jätteen syntyä ja tuettava kierrätystä. Viimeisenä tulevat hyödyntäminen energiana ja sijoitus kaatopaikalle.
Jätemääräyksissä kysymysmerkki on Rouskiksen vaikutus sääntöjen laadintaan. Miten suunnittelun logiikka toimii, kun kuntien omistaman yrityksen talouden pohjana ovat suuret sisääntulevat jätevirrat, ei jätteen määrän vähentäminen. Miten estää se, ettei ohjelma ole sidoksissa yrityksen tavoitteisiin, vaan itsenäinen näkemys kuntalaisten tahdosta ?
Päättäjiltämme on ristiriitainen veto toisaalta huutaa kadotettujen vaikutusmahdollisuuksien perään, toisaalta estää ne omilla päätöksillään. On ristiriitaista kokea tuskaa vasta esityslistoilla näkyvistä asioista, ja samaan aikaan hylätä mahdollisuus pitkäaikaiseen valmisteluun.
Päästämällä tulevaisuuttamme vahvasti koskevat jätelinjaukset useiden kuntien yhteiseen virkamiesvalmisteluun, olemme totisesti luovuttaneet valtaa pois kaupunkimme luottamushenkilöiden käsistä.
Martti Halme (vihr)
kulttuuri ja kirjastolautakunnan jäsen
Salo

Julkaistu SSS  4.5.2010

Salon kokoisen kaupungin edellytetään suunnittelevan  ja kehittävän omaa sisäistä ja seudullista joukkoliikennettään.Salo on ilmoittautunut uuden lain mukaiseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi, joka määrittää joukkoliikenteen palvelutason ja järjestämistavan, myöntää liikenneluvat ja mahdollisesti myös suunnittelee reitit ja aikataulut
Liikenne- ja viestintäministeriöllä on “Tulevaisuuden joukkoliikennekaupungit 2008-2011 ” hankkeeseen kuuluva (KETJU) hanke. Salossa on ollut työryhmä tätä miettimässä Salon osalta.Työryhmä ei ole paljon hiiskunut työstään ,eikä sellaisesta ole oikein tiedettykään yleisesti. Työryhmä on jättänyt oman raporttinsa ja sen pohjalta on nyt perustettu luottamusihmisistä koottu työryhmä miettimään jatkoa. Työryhmän pitäisi toukokuu loppuun mennessä määrittää Salon joukkoliikenteen taso vuoteen 2022 asti. Työryhmä ei mitenkään voi selvitä kunnialla urakastaan tässä ajassa..
Yhdistymistä ennen saatua tietyille reiteille suunnattua valtion tukea jää pois koska sitä ei saa kunnan sisäiseen liikenteeseen. Salon talousarviossa on vuodelle 2010 varattu linjaliikenteen hankkimiseen 181.000 euroa. Tällä summalla varaudutaan ylläpitämään kaupungin 2009 hankkimat vuorot, sekä sellaiset lääninhallituksen aiemmin hankkimat vuorot, joiden sopimukset päättyvät 2010. Em. lisäksi 2010 aikana saattaa päättyä myös lippurahoitteisia vuoroja, mutta niiden korvaamiseen ei ole varauduttu.

Näen haasteena löytää uusia kekseliäitä ennakkoluulottomia keinoja järjestää paikallisliikenne uuteen Saloon. Kaikki entiset kuntakeskukset on saatava pikaisesti säännöllisen lähes ympärivuorokautisen paikallisbussi liikenteen pariin ja syöttö niihin esim. kutsutaksijärjestelmänä.

Rouskis kaavailee (TS 3.2. ) mukaan rakentavansa Korvenmäkeen, Tupurin asuntoalueen kylkeen , yhden suomen suurimmista jätteenpolttolaitoksista. Tällainen laitos pystyisi polttamaan Turun ja koko Lounaisen Suomen jätteet. Turusta ei tunnu löytyvän uudelle jätteenpolttolaitokselle paikkaa.

Jätteenpolttolaitos on niin suuri investointi, että se vaikuttaa koko alueen jätepoliittisiin ja energiapoliittisiin ratkaisuihin ainakin muutamaksi vuosikymmeneksi.
Koska polttolaitoksen kannattavuus perustuu huomattavasti suurempaan jätemäärään kuin mitä Salon alueelta kerätään, on nähtävissä runsas liikenteen lisääntyminen, kun jätettä kuljetetaan alueelle muualta.Mikäli jätteenpolttolaitos toteutetaan ja sidotaan kaukolämmön tuotantoon, on sitouduttu jatkuvaan jätepolttoaineen tuotantoon ja ostamiseen
Vaikka polttolaitoksen suodattimet ja muu tekniikka olisivat määräysten mukaisia, tulee laitoksesta kuitenkin alueelle laitteet läpäiseviä supermyrkkyjä, jotka keskittyvät Salon alueelle.
EU:n ohjeistuksen mukaan jätteen tuottamista, polttamista ja kaatopaikkasijoittamista tulee vähentää. Jätteen polttamista ei pidetä jätteen kierrätyksenä tai uusiokäyttönä, vaan se on vain menetelmä pienentää kaatopaikkasijoitettavan jätteen tilantarvetta.. Suunta EU:ssa on kohti kierrätysyhteiskuntaa, jossa vähenevä määrä yhdyskuntajätteestä joutuu kaatopaikalle.

Biokaasumädättämöjä tullaan suosimaan, samoin biodieselin ja muiden biopolttoaineiden valmistusta. Osa muoveista, joita ei voida kierrättää on parempi sijoittaa kaatopaikalle kuin polttaa. Päästörajoitukset edellyttävät, että kaatopaikkojen kaasut hyödynnetään.
On tarpeellista myös arvioida polttolaitoksen olemassaolon ohjaavaa vaikutusta ihmisiin. Kun nyt kierrätyksen suosio on kasvamassa ja kansalaisten tietoisuus ilmastokysymyksistä on saatu paranemaan, on haitallista tarjota vaihtoehtoa, jonka tehokkuus ei perustu jätteen lajitteluun ja kierrätykseen.

Julkisen tahon linjaukset - myös omistamansa yhtiön välityksellä - ovat tärkeitä kansalaisten käyttäytymisen ohjautumisessa. Polttolaitoksen vaikutus on sekä laajaa että pitkäkestoista, joten sen rakentamisen vaikutusten arvioinnin tulee olla senkin laajaa ja ulottua pitkälle tulevaisuuteen.

Martti Halme (vihr )
kulttuuri ja kirjastolautakunnan jäsen
Salo

Julkaistu SSS 6.2.2010

Kastun talo korttelia koskeva kaavamuutos on ollut esillä useissa kaupungin lautakunnissa. Kaavamuutosasiassa on puhuttanut eniten itse Kastun talon kohtalo.

Sekä talon säilyttämisen, että se purkamisen puolesta on olemassa vahvoja ja päteviä argumentteja, jotka otetaan huomioon kaavamuutoskäsittelyssä. Kastun taloa huonokuntoisempia rakennuksia on korjattu paljon Suomessa ja maailmalla. Toisaalta paljon parempikuntoisiakin rakennuksia on purettu uuden rakentamisen alta. Kastun talon kohtalo Salossa onkin tahdon asia.

Lain mukaan kaavoituksesta päättää kaupunki. Kuntien päättäjät toimivat arkkitehtuurin puitteiden ja kaupunkikuvan kehityksen luojina hyväksyessään kaavat. Kaavoituksessa pyritään nykyisin aktiiviseen vuorovaikutukseen kuntalaisten, päättäjien, maanomistajien ja suunnittelijoiden kesken. Salaiset sopimukset sanelupolitiikasta puhumattakaan eivät kuulu nykyaikaiseen kaupunkien ja alueiden kehittämiseen.

Onnistunut ja maisemaan sopiva kaupunkirakenne lisää kaupungin viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Torit, aukiot ja katumiljööt ovat asukkaiden yhteisiä olohuoneita

Salon kulttuurimaisemassa Kastun talolla on merkitystä eräänä harvoista tähän päivään asti säilyneistä iäkkäistä rakennuksista. Jälkijugendia edustava kivirakennus valmistui 1912. Kastun talossa on toiminut leipomo yhtäjaksoisesti miltei vuosisadan. Leipomo ja leipäkauppa-konditoriarakennuksena toiminut Kastun talo tuo kaupunkikuvassa positiivisella tavalla esille Salon vanhinta liiketoimintaperinnettä. Salossa tuskin on toista liikettä, joka on toiminut yhtäjaksoisesti melkein 90 vuotta samassa tilassa lähes samoin kalustein.

Salon yleiskaavassa 2020 Kastun talo on arvioitu paikallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristökohteeksi ja sillä on suojelumerkintä sr 6. Totta kuitenkin on, että Salon savisen maapohjan vuoksi talot ovat usein vajonneet ja siten kärsineet ajan saatossa. Kastun talo on kuitenkin säilytettävissä.

Myös Salossa on paineita uudistaa kaupungin keskustan näkymää. On selvää, että kaupunkinäkymä muuttuu jatkuvasti ja näillä leveysasteilla katoksien alla olevat kadut ovat monien mielestä miellyttäviä. Tonttien yhdistämisellä saavutetaan rakennushankkeeseen suuruuden tuomia säästöjä samalla kun rakennuksen mitat muuttuvat tontin mittaisista yksiköistä korttelin pituisiksi. Ei ole kuitenkaan toivottavaa, että Salon keskustan elävät kadut kutsuvine myymälöineen ja kahviloineen muuttuvat pitkiksi lasikäytäviksi.

Kastun talon yhteyteen on ehdotettu perustettavaksi mm. Salon oma kauppahalli. Se voisi olla ihmisenkokoinen ostospaikka nykyaikaisessa kaupungissa ja lähiseudun tuottajat saisivat lämpimän kauppapaikan keskelle kaupunkia. Monessa maailman suurkaupungeistakin paikallinen kauppahalli on matkustajia kiinnostava ikkuna alueen elämään.

Kastun talon tapaisia vanhoja rakennuksia on säilytetty eri puolilla Eurooppaa aivan kaupunkien kasvavissa keskustoissa. On etsitty ja löydetty ratkaisu, jossa vanha rakennus on säilytetty ottamalla se onnistuneesti osaksi uutta. Näin on säilytetty osa mennyttä rakennuskantaa myös jälkipolvien nähtäväksi ja koettavaksi.

Kaupunkia rakennetaan myös tulevaisuutta varten, ei vain nykysukupolville. Hyvään kaupunkikuvaan kuuluu, että kaupungin historian eri kerrokset jäävät näkyviin myös katukuvaamme, samoin oma aikamme. Rakennuksen purkaminen on aina lopullista. Siinä purkajat vievät jälkipolvilta mahdollisuuden arvostaa ja arvottaa kotipaikkansa menneisyyttä.

Martti Halme (vihr) kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen

Simo Vesa (sd) kaupunginvaltuutettu

Ritva Sinervo (kok) rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen

Kristiina Uotila-Mäkinen (kesk) kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen

Leila Hernesniemi (vas) kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen

Anneli Suominen (ps) kaupunginvaltuutettu

Julkaistu SSS 31.12.2009

Jätteenpolttolaitoksen vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon laajasti koko jäte- ja energiahuollon ratkaisujen vaikutukset yhteiskunnassa. Erityisen tärkeää on huomioida EU-tason trendien jo nähtävissä olevat muutokset. Jätteenpoltto on Euroopan maissa ollut aiemmin suosittu ratkaisu muiden vaihtoehtojen vähäisyyden vuoksi. Nyt kuitenkin sekä tutkimustiedon että uusien teknisten ratkaisujen valossa se ei enää vastaa tarkoitustaan. Tulevat muutokset esim. poltettavaksi tarkoitetun materiaalin ominaisuusvaatimuksissa vaikuttavat radikaalisti polttokelpoisen materiaalin määrään suunnitellun polttolaitoksen elinkaaren aikana.

Jätteenpolttolaitos on niin suuri investointi, että se vaikuttaa koko alueen jätepoliittisiin ja energiapoliittisiin ratkaisuihin ainakin muutamaksi vuosikymmeneksi. Siten hankkeen vaikutuksia tulee arvioida erittäin laajasti siten, että esiin tulevat sen vaikutukset jätejakeiden tuleviin kierrätys- ja hyötykäyttömahdollisuuksiin. Erityisesti tulee arvioida sitä, miten suuri määrä Salon alueen yhdyskuntajätteestä voidaan kierrättää ja hyötykäyttää ilman, että polttolaitoksen kannattavuus kärsii.

Koska polttolaitoksen kannattavuus perustuu huomattavasti suurempaan jätemäärään kuin mitä Salon alueelta kerätään, on nähtävissä liikenteen lisääntyminen, kun jätettä kuljetetaan alueelle muualta. Lisääntyneen liikenteen määrä ja laatu, sen kulkureitit ja sen aiheuttamat päästöt tulee arvioida koko laitoksen elinkaaren ajalta.

Mikäli jätteenpolttolaitos toteutetaan ja sidotaan kaukolämmön tuotantoon, on sitouduttu jatkuvaan jätepolttoaineen tuotantoon. Jätteenpolttolaitoksessa ei voida polttaa muuta materiaalia lämmöntuottamiseen. Jos jätemäärä laskee, joudutaan jätettä ostamaan alkuvaihetta laajemmalta alueelta Salon ulkopuolelta. Tämän vuoksi tulee arvioida myös yhdyskuntajätteen hinnan kehitystä kun siitä on kilpailemassa useita eurooppalaisia ja pohjoismaisia jätepolttolaitoksia.

Vaikka polttolaitoksen suodattimet ja muu tekniikka olisivat määräysten mukaisia, tulee laitoksesta kuitenkin alueelle laitteet läpäiseviä supermyrkkyjä, jotka keskittyvät Salon alueelle. Siten tulisi arvioida näiden päästöjen levinneisyys ja laajuus sekä vaikutukset.

EU:n ohjeistuksen mukaan jätteen tuottamista, polttamista ja kaatopaikkasijoittamista tulee vähentää. Jätteen polttamista ei pidetä jätteen kierrätyksenä tai uusiokäyttönä, vaan se on vain menetelmä pienentää kaatopaikkasijoitettavan jätteen volyymiä. Suunta EU:ssa on kohti kierrätysyhteiskuntaa, jossa vähenevä määrä yhdyskuntajätteestä joutuu kaatopaikalle. Biokaasumädättämöjä tullaan suosimaan, samoin biodieselin ja muiden biopolttoaineiden valmistusta. Päästörajoitukset edellyttävät että kaatopaikkojen kaasut hyödynnetään, jota jo nyt tehdään Rouskiksessa.

On tarpeellista myös arvioida polttolaitoksen olemassaolon ohjaavaa vaikutusta ihmisiin. Kun nyt kierrätyksen suosio on kasvamassa ja kansalaisten tietoisuus ilmastokysymyksistä on saatu paranemaan, on haitallista tarjota vaihtoehtoa, jonka tehokkuus ei perustu jätteen lajitteluun ja kierrätykseen. Julkisen tahon linjaukset - myös omistamansa yhtiön välityksellä - ovat tärkeitä kansalaisten käyttäytymisen ohjautumisessa. Polttolaitoksen vaikutus on sekä laajaa että pitkäkestoista, joten sen vaikutusten arvioinnin tulee olla senkin laajaa ja ulottua pitkälle tulevaisuuteen.

Martti Halme

Inkerinkatu 4 A 9

24100 Salo

Jätetty 24.11.2009   Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kirjaamoon

Kuntien omistama jäteyhtiö Rouskis Oy on isojen asioiden äärellä tulevaisuudessa. Rouskis omistaa kaikki kotitalouksissa syntyvät jätteet ja on vastuussa siitä mitä niille tapahtuu, eli jätteiden esikäsittelystä ja hyötykäytöstä materiaalina ja energiana, biologisesta käsittelystä ja tarvittavasta loppusijoituksesta. Rouskis  kaavailee Korvenmäkeen jätteenpolttolaitosta , biokaasulaitosta ja kierrätyspolttoaineen valmistuslaitosta. Myös Korvenmäen kaatopaikkaa on tarkoitus laajentaa. Hanke on tällä hetkellä ympäristövaikutusten arviointivaiheessa. Kiristyvät säännökset jätteenkäsittelyssä velvoittavat Rouskista tehostamaan toimintaansa ja etsimään uusia toimintatapoja.

Rouskis on kuntien omistama osakeyhtiö ja sitä johtaa toimitusjohtaja yhtiön hallituksen kanssa. Hallituksen ensisijainen tehtävä on johtaa yhtiötä osakkaiden yhteisen edun mukaisesti. Käytännössä hallituksen tehtäviin luetaan OYL:ssä yhtiön toiminnan asianmukainen organisointi, mahdollisen toimitusjohtajan valvonta ja yhtiölle tyypillisen voitontuottamistarkoituksen edistäminen. Osakeyhtiö ei ole demokraattisesti johdettu eikä tiedotusvelvollinen samalla tavalla kuin Salon kaupungin liikelaitokset, vesi - ja kaukolämpölaitos.

Rouskiksen nykyinen hallitus koostuu enimmäkseen nyt lakkautettujen kuntien virkamiehistä. Hallitus on tarkoitus uudistaa nyt, osana uuden Salon muutosprosessia ja valita poliittisin perustein sinne Salosta 6 edustajaa. Rouskista omistaa myös Paimio, Kemiönsaari ja Sauvo joista on omat edustajansa. Rouskiksen uuden hallituksen Salon edustajat nimetään Salon kaupunginhallituksessa. Pidän erittäin tärkeänä että Rouskiksen hallitukseen valitaan jäsen myös pienten puolueiden ryhmittymästä. Laajan demokratian Salossa tulee jäteasioista päätettäessä pitää mukana myös pienet puolueet, jotka edustavat yhdessä isoa joukkoa salolaisia.

Martti Halme (vihr)
kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen
Salo

Julkaistu SSS 19.11.2009

Salossa on vuoden 2009 aikana käyty kiivas keskustelu jätteenkuljetusjärjestelmästä. Päätöksenteon rajaaminen vain kuljetusjärjestelmän valintaan on vienyt huomion tärkeimmästä. Kunnan velvollisuus on hallita jätekysymyksen kokonaisuutta EU:n jätehierarkian mukaisesti.

EU:n jätehierarkia listaa tavoitteet arvojärjestykseen.
1. Jätteen synnyn ehkäiseminen.
2. Jätteen hyödyntäminen materiaalina eli kierrätys. Syntyvästä jätteestä lajitellaan ongelma- ja erityisjätteet sekä materiaalikierrätykseen menevät hyötyjätteet.
3. Jos jätettä ei pystytä hyödyntämään materiaalina, tulisi se hyödyntää energiana.
4. Jätteen turvallinen loppusijoitus kaatopaikalle.

Tavoitteet liikkuvat globaaleissa materiaalitehokkuuden kuin kulutustottumusten kysymyksissä, mutta jokaiseen kohtaan pystymme vaikuttamaan myös paikallisella tasolla. Kunnan näkökulmasta tärkeintä on kuitenkin muistaa koko hierarkian olemassaolo. Kunnallinen jäteohjelma ja sitä tukevat jätemääräykset ovat työkaluja, joilla jätekierarkiaa voidaan kunnoittaa kokonaisuutena myös 55 000 asukkaan kaupungissa.

Salon Vihreä valtuustoryhmä esittää, että Salon kaupunki ryhtyy pikaisesti valmistelemaan jäteohjelmaa sekä uudistaa kunnan jätemääräykset huomioimaan kunnan ensisijaisena tavoitteena jätteen määrän vähentäminen. Ohjelman tarkoituksena on myös laatukriteerien määrittäminen jätteiden keräämiselle sekä materiaalitehokkuuteen kannustavien kunnallisten jätemääräysten luominen.

Salon seudun Vihreät toivovat jätepoliittiselta ohjelmalta kannanottoa mm. seuraaviin kysymyksiin:

- Kuinka kunta voi ohjata kuntalaisia jätteen määrän vähentämiseen?
- Voiko kunnan tulostatavoitteisiin lisätä jätemäärän vähentymistä mittaavia indikaattoreita?
- Kuinka jätemaksujärjestelmää ja jätteiden käsittelymaksujen järjestelmää kehitetään tukemaan jätteiden synnyn ehkäisyä?
- Miten jäteohjelma saadaan kokonaisvaltaiseksi järjestelmäksi, jossa jätteen kuljetustapa ja jätteiden käsittely tähtäävät yhdessä jätteiden määrän vähentämiseen ja kierrätyksen tehostamiseen? Millainen seurantajärjestelmä tukee tavoitetta?
- Millaisia palkitsemisjärjestelmiä voidaan luoda jätteiden määrän vähentämiseksi?
- Miten kaupunki lisää ympäristökasvatusta, jonka suorana tavoitteena on jätteen määrän vähentäminen? Kuinka ympäristökasvatuksen tuloksellisuutta mitataan?
- Voiko kaupunki kehittää systeemin, jossa kaatopaikkasijoituksen yhteiskunnalliset kustannukset huomioidaan? Viherkaupunki Salo voisi toimia mallin kansallisena pilottikohteena.

Aloite 5.10.2009   Salon seudun vihreä valtuustoryhmä

Jätehuollossa termi “kunnallinen” tarkoittaa oikeasti “monopolisoitua”
jätehuoltoa. Rouskis Oy esiintyy mielellään “kunnallisena”
jätteidenkäsittely-yrityksenä. Näin siksi, että osakeyhtiön osakkeet
omistaa ryhmä kuntia.Monet valtuutetutkin uskovat, että he voivat
jotenkin ohjailla tällaisen yhtiön operatiivisia ratkaisuja. Näin ei ole
asian laita. Osakeyhtiössä operatiivinen valta ja vastuu kuuluvat yhtiön
toimivalle johdolle. Se ei kuulu yhtiön hallitukselle, joka on
Rouskiksen ainoa ohut kosketuspinta demokraattiseen päätöksentekoon.
Siten yhtiön hallitus ei muotoile kilpailutuksen kriteereitä tai tee
muitakaan itse toimintaa koskevia päätöksiä. Eivätkä Rouskiksen
valtuutetuille esittämät suunnitelmat sido sitä varsinaisissa
jätehuollon järjestelyissä.
Sekä Rouskis että muut jätehuoltoyritykset Salossa joutuvat toimimaan
voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Näin tapahtuu jo nyt
ja näin tulee jatkumaan tulevaisuudessakin jätteenkeräysratkaisusta
riippumatta. Rouskiksella on ollut jo pitkään alueen jätevirrat
hallinnassaan ja siksi hyvät mahdollisuudet tehostaa jätteen lajittelua,
hyötykäyttöä ja kierrätystä. Rouskis on hoitanut jätehuollosta
tiedottamisen ansiokkaasti, mutta sekajätteen hyötykäytön sijaan on
keskitytty pääasiassa hautaamaan sekajätteet kaatopaikalle ja käymään
oikeutta jätteen omistuksesta niitä vastaan, jotka ovat alaa pyrkineet
kehittämään.
Toimivat markkinat edellyttävät useita tasavahvoja palveluntarjoajia,
joista kenelläkään ei ole ylivoimaisesti hallitsevaa markkina-asemaa.
Tällainen asetelma on omiaan kannustamaan innovointiin ja toiminnan
kehittämiseen. Ja jätehuolto jos mikä on ala, jossa on tilaa ja tilausta
uusille avauksille. Monopoliasema antaa mahdollisuuden ansaita helppoa
rahaa. Ja helppo raha on laiskaa, sillä ei ole tarvetta kehittää tai
tehostaa toimintaansa.Uuden Salon hyvinvointi ja vauraus perustuu
elinvoimaiselle elinkeinoelämälle. PK-yritykset ovat tutkimusten mukaan
vahvasti sitoutuneita oman alueensa kehittämiseen. Yrittäjät tietävät,
että heidän menestyksensä on kytköksissä koko alueen asukkaiden
hyvinvointiin. PK-yritykset eivät vie liiketointaan ulkomaille, vaan ne
työllistävät oman alueensa väkeä. Voiko näiden yritysten
toimintaedellytysten vieminen olla hyväksi kuntalaisille? .

Martti Halme(vihr)
Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen
Salo

Julkaistu SSS  30.9.2009

Puheenvuoro valtuuskunnan kokouksessa  26.9.2009

Yleisradion rahoitusta ja julkista palvelua pohtinut työryhmä ehdottaa, että nykyinen televisiomaksu korvataan julkisen palvelun mediamaksulla, joka kerättäisiin automaattisesti kaikilta asuntokunnilta ja tietyn kokoisilta yrityksiltä.

Kansanedustaja Mika Lintilän (kesk.) johtaman parlamentaarinen työryhmän mukaan yksittäisen asuntokunnan maksu olisi noin 175 €. Asuntokunnalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa.

Hallituksessa keskustellaan asiasta lähiaikoina ja tahtoisin tuoda mielipiteeni asiasta.. En ole itse oikeastaan ollut sellaisessa keskustelussa, jossa olisin kuullut jonkun puolustavan hanakasti mediamaksua, vaikka 33 % vastanneista sitä, jonkun tutkimuksen mukaan kannattaakin. Sen sijaan olen kuullut monen kokevan sen epäoikeudenmukaiseksi ja puhuvan sen puolesta että, yleisradiota rahoitettaisiin suoraan valtion budjetista. Silloin toteutuisi oikeudenmukaisuus progression muodossa eli niillä, joilla on varaa maksaa palvelusta maksaisivat siitä enemmän kuin, pienituloiset. Ehdotuksessa yksinasuva maksaisi saman kuin esim. neljän hengen perhe. Samoin esim. yrittäjät kokevat sen epäoikeuden mukaiseksi kun se perustuu liikevaihtoon. Yrittäjät ottavat esimerkiksi kuorma-autoilijan, joka joutuisi maksamaan noin 700 € vuodessa, vaikka hän kuuntelisi vain autoradiota. Poikkeuksia mediamaksun perimissääntöön sen oikeudenmukaistamiseksi ei voisi liikaa tehdä koska se tekisi systeemistä erittäin monimutkaisen. Ylipäätään jos päädytään mediamaksun perimiseen,  pitäisi kehittää järjestelmä, joka on erittäin kallis ja söisi jo osan tuloista ja lisäisi byrokratiaa. Verojen perimiseen meillä on jo järjestelmä olemassa,

Vihreiden kulttuuripoliittisessa ohjelmassa , sanotaan

“Yleisradion tehtävät jakautuvat tiedon- ja kulttuurinvälitykseen sekä kulttuurintuottamiseen. Yleisradiolle tulee taata toimintamahdollisuudet aitona vaihtoehtona kaupalliselle medialle. Tiedonvälittäjänä Yleisradio kantaa vastuuta
demokraattisesta kansalaisyhteiskunnasta. Sen velvollisuus on huolehtia moniarvoisesta tiedonvälityksestä, jotta omistajat tai mainostajat eivät vaikuta uutissisältöihin eivätkä mainonnan ja informaation rajat hämärry. “

Vihreiden ohjelmassa verrataan yleisradiota kirjastolaitokseen ja sanotaan

Yleisradion tulee palata entistä enemmän yleissivistävään ja valistavaan rooliinsa ja vastata haasteisiin, joita tarve elinikäisestä oppimisesta luo.

Yleisradion riippumattomuus poliittisista suhdanteista on turvattava

Yleisradion rahoitus on kriittinen kysymys - on tärkeää, että suunnitelmallinen toiminta voidaan turvata vakaalla tulovirralla. Sopivin rahoitusmalli on tasapainotettu lupamaksujen ja valtion budjettirahoituksen yhdistelmä. Liian vahva yksipuolinen sidos valtion budjettiin on ongelmallinen; se merkitsee käytännössä riippuvuutta kulloisistakin vallanpitäjistä. Toisaalta tuntuva lupamaksun alentaminen nykyisestä on sosiaalisesti oikeudenmukaista, sillä budjetilta tuleva osuus kootaan progressiivisella verotuksella.

Martti Halme

Vihreän valtuuskunnan varapuheenjohtaja

Salo

Arvostan  muiden Salon seudun vihreiden kanssa kaupunginjohtaja Antti Rantakokon pikaista reagointia Salon rajusti heikentyneeseen työllisyystilanteeseen. Rakennemuutostukien mahdollistamat toimenpiteet ja uudet avaukset on  käynnistettävä heti, jotta nyt tarjoutuvat mahdollisuudet pystytään käyttämään tehokkaimmin Salon seudun hyväksi.

Päätöksen mahdollistamat yritystuet on kohdistettava laajasti, myös palvelu- ja luovien alojen yrittäjyyttä tukemaan. Salon erityisen paha nuorisotyöttömyys vaatii monipuolista panostamista nuorten työpajatoimintaan.

Nyt jos koskaan, Salossa on katsottava peiliin, ja ymmärrettävä, että pelkkään metalli- ja elektroniikkateollisuuteen nojautuminen ei ole kestävä tie globaalissa maailmassa.