Martti Halme

Elämme historiallisia aikoja. Koko maailma katsoo Kööpenhaminaan ja odottaa tuloksia ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeistä ilmastoneuvotteluista. Pystytäänkö päästövähennyksistä sopimaan ja mihin hintaan?
Suomi on lokakuun alussa julkistanut tuoreimman energia- ja ilmastostrategisen selontekonsa vuoteen 2050 saakka. Siinä hallitus on asettanut tavoitteeksi vähentää ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä päästöjen vähentäminen edellyttää pitkällä aikavälillä lähes päästötöntä energiataloutta ja tieliikennettä. Miten tämä näkyy Salon ensi vuoden talousarviossa ja toiminnallisissa tavoitteissa?
Ilmastonmuutoksen hillintään osallistuminen on Salolle välttämätöntä .  Uusikaupunki, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Kuhmoinen aikovat hiilineutraaleiksi kaupungeiksi vuoteen 2020 mennessä. Turku, Kuopio ja Lahti ovat sitoutuneet 40 prosentin päästövähennyksiin.
Kunta ei voi toimia vastuullisesti ja julistautua kestävän kehityksen kaupungiksi  tässä ajassa ilman, että sillä on tavoitteellinen ja vahva päämäärä vähentää omia päästöjään. Tässä asiassa Salo ei ole toiminut kuntalain vaatimusten mukaan eikä ollut oman strategiansa hengen eikä sanan mukainen; päästövähennystavoitteita ei ole voitu asettaa koska nykyistä päästötilannetta ei tunneta. Budjetissa ei ole nyt varattu erillistä rahaa päästökartoituksen tekemiseen. Vihreä valtuustoryhmä edellyttää, että päästökartoitus tehdään viipymättä ja sen jälkeen päätetään omista vähennystavoitteista. Kyse ei ole rahasta vaan halusta ja kyvystä toteuttaa strategiassa määritellyt tavoitteet kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta. Ei ole myöskään salolaisen yritystoiminnan etujen mukaista nukkua tässä asiassa; yritykset tietävät varsin hyvin, että sellainen yritys jonka omat päästöt eivät ole ajanmukaisessa järjestyksessä ei myöskään menesty markkinoilla. Emme tee asiasta määräraha-aloitetta vaan luotamme siihen, että fiksut virkamiehet kaupunginjohtaja Rantakokko etunenässä laittavat asian välittömästi eteenpäin. Pitkään odotettu joukkoliikenteen kehittämistyö on ensi vuonna alkamassa. Salo ei voi rakentua kaupunkina vain yksityisautoilun varaan, tarvitaan joustavia liikkumismahdollisuuksia kaikille ikäryhmille. Tässä työssä sektorikohtaiset toimialarajat pitää heittää romukoppaan ja etsiä uudenlaisia, järkeviä ja joustavia liikkumismalleja. Vihreän ryhmän mielestä on kuitenkin huolestuttavaa, ettei myöskään joukkoliikenteen kehittämiselle ole esitetty budjetissa nyt lainkaan varoja.
Teollisten työpaikkojen nopea menettäminen ja rajusti kohonnut työttömyys heittivät meidät syksyllä hakeutumaan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi Salo ei voi enää tuudittautua elämään Nokian loisteessa, niin tärkeä kuin yrityksen läsnäolo edelleen onkin. Valtion mahdollistamia rakennerahoja on syytä käyttää mahdollisimman monipuolisesti ja ilmastonmuutoksen hillitseminen tarjoaa mahdollisuuksista uusille ympäristöteknologiaan panostaville yrityksille. Myös luovat alat ja palveluyritykset ovat tulevaisuuden työllistäjiä.
Tässä budjettiehdotuksessa on tehty valtava arvovalinta: tietohallinto sai 0,5 miljoonaa noin vaan ylitettyään raaminsa, samoin sai sosiaali- ja terveystoimi, mutta sivistystoimi joutuu leikkaamaan rajusti menojaan ja tämä kaikki epämääräisesti valmistellun budjetin ja täysin kohtuuttomien sisäisten kustannusten vuoksi, ei suinkaan kulujen kasvamisen vuoksi.
Tuntikehykseen puuttuminen tarkoittaa väistämättä opetuksen supistamista, se suurentaa luokkakokoja, sijaisten käyttämättä jääminen samoin. Samanaikaisesti valtiovalta on antanut Salolle 150 000 euroa ryhmäkokojen pienentämiseen.
Vihreä valtuustoryhmä kysyy mistä varhaiskasvatus säästää, jos se ei riko lakia, niin kuin on sovittu?
Vaikeasta ajasta huolimatta me vihreät jaksamme olla optimisteja: Jos tämä kaupunki ei selviä lamasta, niin mikä kaupunki selviää?  Meiltä päättäjiltä ja paikkakunnan yrittäjiltä puuttuu järkeä, jos emme saa taloutta hoidettua myös vaikeimpina aikoina.
Kannatamme esitystä 0,5 prosentin leikkausten poistamisesta henkilökuluista. Emme myöskään näe järkeä henkilöstön koulutus- ja TYKY-rahojen leikkaamiselle; muutostilanteessa työntekijät tarvitsevat koulutuksen tuomaa tukea.
Tulemme tekemään budjettiin kulttuurituottajan viran palauttamisesityksen. Sen rahoitus hoituu palauttamalla  38 000 euroa avustuksiin siirretyistä varoista henkilöstömenoihin.

Ryhmäpuheenvuoro valtuustossa 7.12.2009

Jätteenpolttolaitoksen vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon laajasti koko jäte- ja energiahuollon ratkaisujen vaikutukset yhteiskunnassa. Erityisen tärkeää on huomioida EU-tason trendien jo nähtävissä olevat muutokset. Jätteenpoltto on Euroopan maissa ollut aiemmin suosittu ratkaisu muiden vaihtoehtojen vähäisyyden vuoksi. Nyt kuitenkin sekä tutkimustiedon että uusien teknisten ratkaisujen valossa se ei enää vastaa tarkoitustaan. Tulevat muutokset esim. poltettavaksi tarkoitetun materiaalin ominaisuusvaatimuksissa vaikuttavat radikaalisti polttokelpoisen materiaalin määrään suunnitellun polttolaitoksen elinkaaren aikana.

Jätteenpolttolaitos on niin suuri investointi, että se vaikuttaa koko alueen jätepoliittisiin ja energiapoliittisiin ratkaisuihin ainakin muutamaksi vuosikymmeneksi. Siten hankkeen vaikutuksia tulee arvioida erittäin laajasti siten, että esiin tulevat sen vaikutukset jätejakeiden tuleviin kierrätys- ja hyötykäyttömahdollisuuksiin. Erityisesti tulee arvioida sitä, miten suuri määrä Salon alueen yhdyskuntajätteestä voidaan kierrättää ja hyötykäyttää ilman, että polttolaitoksen kannattavuus kärsii.

Koska polttolaitoksen kannattavuus perustuu huomattavasti suurempaan jätemäärään kuin mitä Salon alueelta kerätään, on nähtävissä liikenteen lisääntyminen, kun jätettä kuljetetaan alueelle muualta. Lisääntyneen liikenteen määrä ja laatu, sen kulkureitit ja sen aiheuttamat päästöt tulee arvioida koko laitoksen elinkaaren ajalta.

Mikäli jätteenpolttolaitos toteutetaan ja sidotaan kaukolämmön tuotantoon, on sitouduttu jatkuvaan jätepolttoaineen tuotantoon. Jätteenpolttolaitoksessa ei voida polttaa muuta materiaalia lämmöntuottamiseen. Jos jätemäärä laskee, joudutaan jätettä ostamaan alkuvaihetta laajemmalta alueelta Salon ulkopuolelta. Tämän vuoksi tulee arvioida myös yhdyskuntajätteen hinnan kehitystä kun siitä on kilpailemassa useita eurooppalaisia ja pohjoismaisia jätepolttolaitoksia.

Vaikka polttolaitoksen suodattimet ja muu tekniikka olisivat määräysten mukaisia, tulee laitoksesta kuitenkin alueelle laitteet läpäiseviä supermyrkkyjä, jotka keskittyvät Salon alueelle. Siten tulisi arvioida näiden päästöjen levinneisyys ja laajuus sekä vaikutukset.

EU:n ohjeistuksen mukaan jätteen tuottamista, polttamista ja kaatopaikkasijoittamista tulee vähentää. Jätteen polttamista ei pidetä jätteen kierrätyksenä tai uusiokäyttönä, vaan se on vain menetelmä pienentää kaatopaikkasijoitettavan jätteen volyymiä. Suunta EU:ssa on kohti kierrätysyhteiskuntaa, jossa vähenevä määrä yhdyskuntajätteestä joutuu kaatopaikalle. Biokaasumädättämöjä tullaan suosimaan, samoin biodieselin ja muiden biopolttoaineiden valmistusta. Päästörajoitukset edellyttävät että kaatopaikkojen kaasut hyödynnetään, jota jo nyt tehdään Rouskiksessa.

On tarpeellista myös arvioida polttolaitoksen olemassaolon ohjaavaa vaikutusta ihmisiin. Kun nyt kierrätyksen suosio on kasvamassa ja kansalaisten tietoisuus ilmastokysymyksistä on saatu paranemaan, on haitallista tarjota vaihtoehtoa, jonka tehokkuus ei perustu jätteen lajitteluun ja kierrätykseen. Julkisen tahon linjaukset - myös omistamansa yhtiön välityksellä - ovat tärkeitä kansalaisten käyttäytymisen ohjautumisessa. Polttolaitoksen vaikutus on sekä laajaa että pitkäkestoista, joten sen vaikutusten arvioinnin tulee olla senkin laajaa ja ulottua pitkälle tulevaisuuteen.

Martti Halme

Inkerinkatu 4 A 9

24100 Salo

Jätetty 24.11.2009   Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kirjaamoon

Kuntien omistama jäteyhtiö Rouskis Oy on isojen asioiden äärellä tulevaisuudessa. Rouskis omistaa kaikki kotitalouksissa syntyvät jätteet ja on vastuussa siitä mitä niille tapahtuu, eli jätteiden esikäsittelystä ja hyötykäytöstä materiaalina ja energiana, biologisesta käsittelystä ja tarvittavasta loppusijoituksesta. Rouskis  kaavailee Korvenmäkeen jätteenpolttolaitosta , biokaasulaitosta ja kierrätyspolttoaineen valmistuslaitosta. Myös Korvenmäen kaatopaikkaa on tarkoitus laajentaa. Hanke on tällä hetkellä ympäristövaikutusten arviointivaiheessa. Kiristyvät säännökset jätteenkäsittelyssä velvoittavat Rouskista tehostamaan toimintaansa ja etsimään uusia toimintatapoja.

Rouskis on kuntien omistama osakeyhtiö ja sitä johtaa toimitusjohtaja yhtiön hallituksen kanssa. Hallituksen ensisijainen tehtävä on johtaa yhtiötä osakkaiden yhteisen edun mukaisesti. Käytännössä hallituksen tehtäviin luetaan OYL:ssä yhtiön toiminnan asianmukainen organisointi, mahdollisen toimitusjohtajan valvonta ja yhtiölle tyypillisen voitontuottamistarkoituksen edistäminen. Osakeyhtiö ei ole demokraattisesti johdettu eikä tiedotusvelvollinen samalla tavalla kuin Salon kaupungin liikelaitokset, vesi - ja kaukolämpölaitos.

Rouskiksen nykyinen hallitus koostuu enimmäkseen nyt lakkautettujen kuntien virkamiehistä. Hallitus on tarkoitus uudistaa nyt, osana uuden Salon muutosprosessia ja valita poliittisin perustein sinne Salosta 6 edustajaa. Rouskista omistaa myös Paimio, Kemiönsaari ja Sauvo joista on omat edustajansa. Rouskiksen uuden hallituksen Salon edustajat nimetään Salon kaupunginhallituksessa. Pidän erittäin tärkeänä että Rouskiksen hallitukseen valitaan jäsen myös pienten puolueiden ryhmittymästä. Laajan demokratian Salossa tulee jäteasioista päätettäessä pitää mukana myös pienet puolueet, jotka edustavat yhdessä isoa joukkoa salolaisia.

Martti Halme (vihr)
kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen
Salo

Julkaistu SSS 19.11.2009

Salossa on vuoden 2009 aikana käyty kiivas keskustelu jätteenkuljetusjärjestelmästä. Päätöksenteon rajaaminen vain kuljetusjärjestelmän valintaan on vienyt huomion tärkeimmästä. Kunnan velvollisuus on hallita jätekysymyksen kokonaisuutta EU:n jätehierarkian mukaisesti.

EU:n jätehierarkia listaa tavoitteet arvojärjestykseen.
1. Jätteen synnyn ehkäiseminen.
2. Jätteen hyödyntäminen materiaalina eli kierrätys. Syntyvästä jätteestä lajitellaan ongelma- ja erityisjätteet sekä materiaalikierrätykseen menevät hyötyjätteet.
3. Jos jätettä ei pystytä hyödyntämään materiaalina, tulisi se hyödyntää energiana.
4. Jätteen turvallinen loppusijoitus kaatopaikalle.

Tavoitteet liikkuvat globaaleissa materiaalitehokkuuden kuin kulutustottumusten kysymyksissä, mutta jokaiseen kohtaan pystymme vaikuttamaan myös paikallisella tasolla. Kunnan näkökulmasta tärkeintä on kuitenkin muistaa koko hierarkian olemassaolo. Kunnallinen jäteohjelma ja sitä tukevat jätemääräykset ovat työkaluja, joilla jätekierarkiaa voidaan kunnoittaa kokonaisuutena myös 55 000 asukkaan kaupungissa.

Salon Vihreä valtuustoryhmä esittää, että Salon kaupunki ryhtyy pikaisesti valmistelemaan jäteohjelmaa sekä uudistaa kunnan jätemääräykset huomioimaan kunnan ensisijaisena tavoitteena jätteen määrän vähentäminen. Ohjelman tarkoituksena on myös laatukriteerien määrittäminen jätteiden keräämiselle sekä materiaalitehokkuuteen kannustavien kunnallisten jätemääräysten luominen.

Salon seudun Vihreät toivovat jätepoliittiselta ohjelmalta kannanottoa mm. seuraaviin kysymyksiin:

- Kuinka kunta voi ohjata kuntalaisia jätteen määrän vähentämiseen?
- Voiko kunnan tulostatavoitteisiin lisätä jätemäärän vähentymistä mittaavia indikaattoreita?
- Kuinka jätemaksujärjestelmää ja jätteiden käsittelymaksujen järjestelmää kehitetään tukemaan jätteiden synnyn ehkäisyä?
- Miten jäteohjelma saadaan kokonaisvaltaiseksi järjestelmäksi, jossa jätteen kuljetustapa ja jätteiden käsittely tähtäävät yhdessä jätteiden määrän vähentämiseen ja kierrätyksen tehostamiseen? Millainen seurantajärjestelmä tukee tavoitetta?
- Millaisia palkitsemisjärjestelmiä voidaan luoda jätteiden määrän vähentämiseksi?
- Miten kaupunki lisää ympäristökasvatusta, jonka suorana tavoitteena on jätteen määrän vähentäminen? Kuinka ympäristökasvatuksen tuloksellisuutta mitataan?
- Voiko kaupunki kehittää systeemin, jossa kaatopaikkasijoituksen yhteiskunnalliset kustannukset huomioidaan? Viherkaupunki Salo voisi toimia mallin kansallisena pilottikohteena.

Aloite 5.10.2009   Salon seudun vihreä valtuustoryhmä

Jätehuollossa termi “kunnallinen” tarkoittaa oikeasti “monopolisoitua”
jätehuoltoa. Rouskis Oy esiintyy mielellään “kunnallisena”
jätteidenkäsittely-yrityksenä. Näin siksi, että osakeyhtiön osakkeet
omistaa ryhmä kuntia.Monet valtuutetutkin uskovat, että he voivat
jotenkin ohjailla tällaisen yhtiön operatiivisia ratkaisuja. Näin ei ole
asian laita. Osakeyhtiössä operatiivinen valta ja vastuu kuuluvat yhtiön
toimivalle johdolle. Se ei kuulu yhtiön hallitukselle, joka on
Rouskiksen ainoa ohut kosketuspinta demokraattiseen päätöksentekoon.
Siten yhtiön hallitus ei muotoile kilpailutuksen kriteereitä tai tee
muitakaan itse toimintaa koskevia päätöksiä. Eivätkä Rouskiksen
valtuutetuille esittämät suunnitelmat sido sitä varsinaisissa
jätehuollon järjestelyissä.
Sekä Rouskis että muut jätehuoltoyritykset Salossa joutuvat toimimaan
voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Näin tapahtuu jo nyt
ja näin tulee jatkumaan tulevaisuudessakin jätteenkeräysratkaisusta
riippumatta. Rouskiksella on ollut jo pitkään alueen jätevirrat
hallinnassaan ja siksi hyvät mahdollisuudet tehostaa jätteen lajittelua,
hyötykäyttöä ja kierrätystä. Rouskis on hoitanut jätehuollosta
tiedottamisen ansiokkaasti, mutta sekajätteen hyötykäytön sijaan on
keskitytty pääasiassa hautaamaan sekajätteet kaatopaikalle ja käymään
oikeutta jätteen omistuksesta niitä vastaan, jotka ovat alaa pyrkineet
kehittämään.
Toimivat markkinat edellyttävät useita tasavahvoja palveluntarjoajia,
joista kenelläkään ei ole ylivoimaisesti hallitsevaa markkina-asemaa.
Tällainen asetelma on omiaan kannustamaan innovointiin ja toiminnan
kehittämiseen. Ja jätehuolto jos mikä on ala, jossa on tilaa ja tilausta
uusille avauksille. Monopoliasema antaa mahdollisuuden ansaita helppoa
rahaa. Ja helppo raha on laiskaa, sillä ei ole tarvetta kehittää tai
tehostaa toimintaansa.Uuden Salon hyvinvointi ja vauraus perustuu
elinvoimaiselle elinkeinoelämälle. PK-yritykset ovat tutkimusten mukaan
vahvasti sitoutuneita oman alueensa kehittämiseen. Yrittäjät tietävät,
että heidän menestyksensä on kytköksissä koko alueen asukkaiden
hyvinvointiin. PK-yritykset eivät vie liiketointaan ulkomaille, vaan ne
työllistävät oman alueensa väkeä. Voiko näiden yritysten
toimintaedellytysten vieminen olla hyväksi kuntalaisille? .

Martti Halme(vihr)
Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen
Salo

Julkaistu SSS  30.9.2009

Puheenvuoro valtuuskunnan kokouksessa  26.9.2009

Yleisradion rahoitusta ja julkista palvelua pohtinut työryhmä ehdottaa, että nykyinen televisiomaksu korvataan julkisen palvelun mediamaksulla, joka kerättäisiin automaattisesti kaikilta asuntokunnilta ja tietyn kokoisilta yrityksiltä.

Kansanedustaja Mika Lintilän (kesk.) johtaman parlamentaarinen työryhmän mukaan yksittäisen asuntokunnan maksu olisi noin 175 €. Asuntokunnalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa.

Hallituksessa keskustellaan asiasta lähiaikoina ja tahtoisin tuoda mielipiteeni asiasta.. En ole itse oikeastaan ollut sellaisessa keskustelussa, jossa olisin kuullut jonkun puolustavan hanakasti mediamaksua, vaikka 33 % vastanneista sitä, jonkun tutkimuksen mukaan kannattaakin. Sen sijaan olen kuullut monen kokevan sen epäoikeudenmukaiseksi ja puhuvan sen puolesta että, yleisradiota rahoitettaisiin suoraan valtion budjetista. Silloin toteutuisi oikeudenmukaisuus progression muodossa eli niillä, joilla on varaa maksaa palvelusta maksaisivat siitä enemmän kuin, pienituloiset. Ehdotuksessa yksinasuva maksaisi saman kuin esim. neljän hengen perhe. Samoin esim. yrittäjät kokevat sen epäoikeuden mukaiseksi kun se perustuu liikevaihtoon. Yrittäjät ottavat esimerkiksi kuorma-autoilijan, joka joutuisi maksamaan noin 700 € vuodessa, vaikka hän kuuntelisi vain autoradiota. Poikkeuksia mediamaksun perimissääntöön sen oikeudenmukaistamiseksi ei voisi liikaa tehdä koska se tekisi systeemistä erittäin monimutkaisen. Ylipäätään jos päädytään mediamaksun perimiseen,  pitäisi kehittää järjestelmä, joka on erittäin kallis ja söisi jo osan tuloista ja lisäisi byrokratiaa. Verojen perimiseen meillä on jo järjestelmä olemassa,

Vihreiden kulttuuripoliittisessa ohjelmassa , sanotaan

“Yleisradion tehtävät jakautuvat tiedon- ja kulttuurinvälitykseen sekä kulttuurintuottamiseen. Yleisradiolle tulee taata toimintamahdollisuudet aitona vaihtoehtona kaupalliselle medialle. Tiedonvälittäjänä Yleisradio kantaa vastuuta
demokraattisesta kansalaisyhteiskunnasta. Sen velvollisuus on huolehtia moniarvoisesta tiedonvälityksestä, jotta omistajat tai mainostajat eivät vaikuta uutissisältöihin eivätkä mainonnan ja informaation rajat hämärry. “

Vihreiden ohjelmassa verrataan yleisradiota kirjastolaitokseen ja sanotaan

Yleisradion tulee palata entistä enemmän yleissivistävään ja valistavaan rooliinsa ja vastata haasteisiin, joita tarve elinikäisestä oppimisesta luo.

Yleisradion riippumattomuus poliittisista suhdanteista on turvattava

Yleisradion rahoitus on kriittinen kysymys - on tärkeää, että suunnitelmallinen toiminta voidaan turvata vakaalla tulovirralla. Sopivin rahoitusmalli on tasapainotettu lupamaksujen ja valtion budjettirahoituksen yhdistelmä. Liian vahva yksipuolinen sidos valtion budjettiin on ongelmallinen; se merkitsee käytännössä riippuvuutta kulloisistakin vallanpitäjistä. Toisaalta tuntuva lupamaksun alentaminen nykyisestä on sosiaalisesti oikeudenmukaista, sillä budjetilta tuleva osuus kootaan progressiivisella verotuksella.

Martti Halme

Vihreän valtuuskunnan varapuheenjohtaja

Salo

Arvostan  muiden Salon seudun vihreiden kanssa kaupunginjohtaja Antti Rantakokon pikaista reagointia Salon rajusti heikentyneeseen työllisyystilanteeseen. Rakennemuutostukien mahdollistamat toimenpiteet ja uudet avaukset on  käynnistettävä heti, jotta nyt tarjoutuvat mahdollisuudet pystytään käyttämään tehokkaimmin Salon seudun hyväksi.

Päätöksen mahdollistamat yritystuet on kohdistettava laajasti, myös palvelu- ja luovien alojen yrittäjyyttä tukemaan. Salon erityisen paha nuorisotyöttömyys vaatii monipuolista panostamista nuorten työpajatoimintaan.

Nyt jos koskaan, Salossa on katsottava peiliin, ja ymmärrettävä, että pelkkään metalli- ja elektroniikkateollisuuteen nojautuminen ei ole kestävä tie globaalissa maailmassa.

TIEDOTE 5.9.2009

Vihreiden puoluehallitus esittää vanhempainvapaajärjestelmän
uudistamista:
VANHEMPAINVAPAATA PIDENNETTÄVÄ JA ISIEN OIKEUTTA JÄÄDÄ KOTIIN
VAHVISTETTAVA

Pienten lasten kotihoito jakautuu vanhempien kesken yhä hyvin
epätasaisesti. Vihreät pitävät tärkeänä, että isien mahdollisuutta
jäädä kotiin parannetaan. Tavoite eteni tällä viikolla, kun hallitus
antoi esityksen isäkuukauden pidentämisestä kahdella viikolla.

- Esitämme, että seuraavaksi aloitetaan laaja uudistus, jossa äitiys-,
isyys- ja vanhempainvapaajärjestelmä muutetaan uudeksi
vanhempainvapaaksi. Uuden vanhempainvapaan kesto olisi 15 kuukautta.
Vanhempainvapaa koostuisi kolmesta viiden kuukauden jaksosta, joista
yhden on oikeutettu käyttämään äiti, yhden isä ja yksi on jaettavissa
vanhempien sopimalla tavalla. Vapaita ei ole tietenkään pakko käyttää,
vaan kyse on mahdollisuudesta, Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Ville Niinistö toteaa.

Nykyisin vanhempainvapaa päättyy lapsen ollessa 9-10 kuukauden
ikäinen, ja vanhempainvapaa on vapaasti jaettavissa vanhempien kesken.
Nyt vain 10,5 prosenttia isistä pitää pitää vanhempainvapaata.
Vihreiden nyt esittämä, niin sanottu 5+5+5 -malli on välitavoite
matkalla 6+6+6-mallin toteuttamiseen pitkällä tähtäimellä.

Tutkimuksissa on todettu, että mitä enemmän isät viettävät vauvan
kanssa aikaa, sitä enemmän he osallistuvat kasvatukseen myös myöhemmin.

- Isälle korvamerkittyä oikeutta vanhempainvapaaseen on laajennettava,
jotta vastuu perheestä jakautuu tasaisemmin. Näin luodaan puolisojen
välille aitoa tasa-arvoa. Vanhempainvapaan laajentaminen on tärkeää
myös isä-lapsi-suhteen syvenemisen kannalta. Kun vastuu lasten arjesta
on molemmilla, se vahvistaa myös naisten asemaa työelämässä.
Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan isän perhevapaan käyttö lisää
kokonaisuudessaan perheen hyvinvointia ja vähentää avioeroriskiä,
Niinistö sanoo.

Pohjoismaiset kokemukset kertovat, että isäkiintiö lisää selvästi
perhevapaiden käyttöä miesten keskuudessa. Isät käyttävät
perhevapaapäivistä Suomessa vain noin 9 %, kun Ruotsissa isien osuus
on yli 20 ja Islannissa yli 30 %. Asenteet eivät selitä eroa maiden
välillä - ratkaisevaa on isille korvamerkityn vapaan pituus. Mitä
pitempi isyysvapaan osuus on, sitä helpompi isän on voittaa ympäristön
paineet ja valita pitkäaikainen vanhempainvapaa.

Vanhempainvapaakauden pidentäminen on pienten lasten vanhempien eniten
kannattama perhevapaiden uudistus. Vapaata ei ole nyt toteutettavaa
isäkuukauden jatkamista ennen pidennetty 20 vuoteen. Kelan ja Stakesin
selvitysten mukaan isille tarkoitettu vanhempainvapaa on
taloudellisesti yllättävän kannattava. Koko perheen tulot voivat jopa
kasvaa veroprosentin laskun takia.

Lähteitä:

Stakes perhevapaista:
http://groups.stakes.fi/LAPE/FI/Perhevapaat/index.htm

Tukholman yliopiston tutkimus perhevapaista:
www.isyys.net/images/tiedote_stm_avioerot_0108.doc

Isyys.net:
http://www.isyys.net/articles/290/

Salossa on viime aikoina keskusteltu kiivaasti ns. Itäisen ohikulkutien rakentamisen aloittamisesta. Jo kohta 30 vuotta suunnitteilla olleelle tiehankkeelle on nyt jostain syystä tullut tulenpalava kiire. Sitä oltaisiin rakentamassa jopa kaupungin valtiolle lainaamin varoin tilanteessa, jossa kaupungin omat verotulot putoavat rajusti ja menot kasvavat kuntaliitoksesta huolimatta. Säästöjä on haettu jopa lasten ruokalautasilta.

Kasvava kaupunki tarvitsee ohikulkuväyliä, se on selvä asia. Läpimenoliikenne ei kuulu kaupungin keskustaan. Vuosikymmeniä vanha ohitustien linjaus vaatii kuitenkin uudelleen arvioinnin ja sen pohjaksi selvät faktat liikenteen määrän nykytilasta ja kehityksestä.

Tämän keskustelun aika on edessä nyt syksyllä, kun uuden strategisen yleiskaavan suunnittelu alkaa. Nykyisen Salon luottamushenkilöt pääsevät silloin yhdessä ensi kertaa miettimään kokonaisuutena tämän kaupungin kaavoitusta, kasvamista ja tarvittavia kulkuväyliä, mukaan lukien mahdolliset ohitustiet, kevyen liikenteen verkot ja raideliikenne. Minne tulevat uudet asuin- ja teollisuusalueet, mihin suuntaan kaupunki kasvaa ja tihentyy? Miten vanhojen kuntakeskusten kasvamiseen kaavoitetaan?

 Nämä kaikki ovat tahdon asioita ja länsimaisen demokratian mukaan niistä päättävät vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Ei paikallinen rakennusfirma, valtakunnan mööpelikauppias tai saksalainen pankki.

Tien rakentamisen aloittaminen nyt laman ja työttömyyden aikana tuntuu hyvältä elvytystoiminnalta. Valitettavasti missään ei kuitenkaan ole luvattu tien urakoita salolaisille yrityksille tai työttömille. Ihan mahdollista on, että työmaalla häärivätkin ulkomaalaiset, niin kuin on tapahtunut esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla.

Tämän lehden päätoimittaja kutsui kolumnissaan esitystäni ohitustien linjaamisen uudistamistarpeesta” haikailuksi.” Salo on uudessa strategiassaan julistautumassa vastuulliseksi viherkaupungiksi, jonka kantavina periaatteina ovat yhteisöllisyys ja demokratia. Kaupungin tulot kattavat menot ja suunnittelun pohjana on kestävän kehityksen mukainen maankäyttö. Minun on kovin vaikea nähdä tätä ikivanhalla linjauksella, epävarmalla rahoituksella ja kummallisella kiireellä ajettua ohitustien rakentamisintoa nykyaikaisena ja vastuullisena tapana kehittää uutta Saloa.

Eeva Koskinen

Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Julkaistu SSS 22.8.-2009

• Tiedote   18.8.2009

Vihreille puoluerahoituksen avoimuus on aina ollut keskeinen demokratiakysymys. Rahoituksen avoimuudella varmistetaan, että rahoittajien ja puolueiden välille ei synny vääränlaisia sidoksia.

- Nyt kaikkien puolueiden rahoitus on niiden oman ilmoituksen mukaan pääpiirteittäin tiedossa. Avoimuudesta on tultava jatkuva käytäntö, Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi vaatii.

- Kuntien talous ja kaavoitus voivat tuottaa merkittävää taloudellista etua yrityksille tai yksittäisille henkilöille. Seuraavaksi on syytä avata puolueiden paikallis- ja piirijärjestöjen rahoitus, jotta myös nämä kytkökset selviävät.

Kunnalliset päätökset vaikuttavat paljon: yksittäinen kaavamerkintä voi nostaa maan arvoa ja hyödyttää maanomistajia tai rakennusliikkeitä. Tavaroiden ja palvelujen toimittajat hyötyvät kuntien tilauksista.

- Jo tasapuolisen kilpailun takia yksipuolisia taloudellisia kytköksiä ei saa olla. Yhtiöt tai suuret rahoittajat eivät saa ostaa yleistä- tai kilpailuetua rahalla, sanoo Laturi.

Puolueiden lähipiiriin kuuluu myös osakeyhtiötä, yhdistyksiä ja säätiötä, joiden kautta puolueet hankkivat rahoitusta. Näistä puolueille kanavoidut rahat osoittavat, että niissä liikkuu huomattavia summia. Vaalirahoituksessa esiin tulleiden tietojen ja aiempien paljastusten perusteella on olemassa vaara, että puolueita lähellä olevilla tahoilla saattaa olla kytköksiä esimerkiksi kaavoituksesta hyötyviin rakennusliikkeisiin tai rahoitusyhtiöihin.

- Rahoituksen avoimuuden pitää koskea myös puolueita lähellä olevia tahoja. Edes epäluuloja kytköksistä ei pidä voida syntyä. Puolueiden lähipiirit on käytävä läpi yhtiö, säätiö ja yhdistys kerrallaan ja luotava avoimet rahoituksesta kertomisen menettelytavat myös niihin, Laturi vaatii.

Vihreät ehdokkaat ovat julkaisseet yli tuhannen euron (ennen euroaikaa 5 000 markan) rahoituksena jo vuodesta 1999. Vihreät avasivat rahoituksensa ensimmäisenä puolueena 2008. Vaalirahoituksesta on kerrottu avoimesti: muun muassa puolueen 2007 saama suuri tuki lastenlääkäri Markus Rimónilta julkaistiin heti.

Vihreät julkistivat oman paikallis- ja piirijärjestöjen ulkopuolisen rahoituksensa tiistaina 18.8.2009.